Suomessa on jo pitkään ollut käynnissä kehityskulku, jossa lähikoulujen, terveysasemien ja muiden keskeisten julkisten lähipalvelujen saatavuus heikkenee tai ne katoavat ihmisten läheltä. Julkisten palveluiden keskittämistä perustellaan tehokkuudella ja kustannussäästöillä, mutta samalla se muuttaa kansalaisten suhdetta valtioon.
Julkiset palvelut eivät ole ainoastaan toiminnallisia ratkaisuja, vaan ne ovat myös konkreettinen ja arjessa koettu ilmentymä hyvinvointivaltion lupauksesta. Koulut, terveyskeskukset ja sosiaalipalvelut tekevät valtion näkyväksi, läsnä olevaksi ja saavutettavaksi.
Mitä lähipalveluiden heikentyminen tarkoittaa hyvinvointivaltion tulevaisuuden ja koetun kansalaisuuden kannalta?
Alustukset
Puheenjohtaja: Valtio-opin dosentti Johanna Vuorelma (Tampereen yliopisto)
Kansalaisten etäisyys julkisiin palveluihin
Valtio-opin dosentti Johanna Vuorelma (Tampereen yliopisto)
Kansalaiset ja muuttuva hyvinvointivaltio: etnografinen tarkastelu terveysasemista
Tutkimuspäällikkö Laura Kihlström (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL)
Julkisten palveluiden keskittäminen ja koettu kansalaisuus
Tutkijatohtori Mattias Lehtinen (Tampereen yliopisto)