Kansallisuusaate eli nationalismi on muovannut maailmaa läpikotaisin. Nationalismin vaikutuksia ei aina tiedosteta, sillä sitä piiloutuu eri muodoissa yhteiskunnan rakenteisiin ja käytäntöihin. Monille tuttu autoritaarinen nationalismi on vain yksi nationalismin monista muodoista.
Sessiossa nationalismia analysoidaan monimutkaisena inhimillisenä ilmiönä, jonka sisältö, merkitykset ja voimakkuus vaihtelevat eri aikoina. Näkökulmana ei ole nationalismi poliittisena aatteena vaan se, miten nationalismi käytännössä toimii ja vaikuttaa eri ihmisryhmien elämään. Miten ihmisten kokemukset, tunteet ja muistot ovat olleet vuorovaikutuksessa kansallisten merkitysjärjestelmien kanssa?
Alustukset
Puheenjohtaja: Professori Tanja Vahtikari (Tampereen yliopisto)
Kuinka sota ruokkii ja purkaa nationalismia?
Tutkimusjohtaja Ville Kivimäki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
Muistaminen kansallisessa kehyksessä: tapaus Stalinin vainot
Väitöskirjatutkija Meeri Siukonen (Helsingin yliopisto)
Vähemmistönationalismi sodanjälkeisessä Suomessa
Erikoistutkija Hanna Lindberg (Åbo Akademi)
Osallistu myös Tieteen päivien dialogiin
Haluatko pohtia aihetta lisää ja keskustella siitä muiden kanssa? Tieteen päivien dialogit ovat paikka kohtaamiselle ja syventävälle keskustelulle tietystä teemasta. Dialogissa pääset keskustelemaan muiden kanssa Miten nationalismi vaikuttaa meihin? Historian ja kulttuurisen muistin näkökulmia -paneelin teemoista Tiedekulman Think Loungessa session jälkeen klo 15.00–16.30.
Dialogeissa hyödynnetään Erätauko-menetelmää, joka on kehitetty tasavertaisen ja rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun tueksi.