Rokotteiden hyödyistä huolimatta osa ihmisistä epäröi niiden ottamista. Joinain aikoina epäröintiä on esiintynyt vähemmän, joinain enemmän. Miksi rokotteita yhä epäillään?
Epäröinnin taustalla voi olla pelko rokotteiden haittavaikutuksista tai epäluottamus viranomaisia tai tiedettä kohtaan. Siksi rokotekeskusteluissa on tärkeää tarjota luotettavaa tietoa, mutta myös rakentaa luottamusta ja huomioida epäröinnin psykologiset ja muut taustatekijät.
Rokote-epäröinti ei ole uusi ilmiö, vaan sitä on esiintynyt jo rokottamisen alkuvaiheista lähtien. Kun isorokkorokotukset 1800 luvulla tulivat pakollisiksi monissa Euroopan maissa, yksittäisistä epäilyistä kasvoi järjestäytynyttä rokotusvastaisuutta.
Rokote-epäröinti ja -vastaisuus eivät Suomessa ole olleet yhtä laajoja ilmiöitä kuin monissa muissa maissa, mutta ne ovat jättäneet täälläkin jälkensä.
Alustukset
Puheenjohtaja: Yksikönpäällikkö Jonas Sivelä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL)
Rokotusvastaisuus historiallisena ilmiönä
Tutkijatohtori Suvi Rytty (Turun yliopisto)
Miksi osa ihmisistä epäröi rokotteita?
Psykologian professori Anna Soveri (Åbo Akademi)
Vaksinologin kokemuksia ja pohdintoja rokote-epäröinnistä uran varrelta
Professori, ylilääkäri Hanna Nohynek (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL)