Valtaosa maapallon monimuotoisuudesta on paljaalle silmälle näkymätöntä mikrobielämää, kuten bakteereja, sieniä ja viruksia. Tällainen mikrobielämä ylläpitää lähes kaikkia ekosysteemien toimintoja. Mitä tapahtuu, kun mikrobiyhteisöt muuttuvat ilmastonmuutoksen, maankäytön, saastumisen ja lajien häviämisen seurauksena?
Mikrobiston muutokset voivat muokata uudelleen keskeisiä ekosysteemipalveluja, kuten ravinteiden kiertoa ja hiilen sitoutumista. Ne vaikuttavat myös maailmanlaajuisiin haasteisiin: tautiriskeihin, pandemioiden syntyyn ja antibioottiresistenssiin, eli bakteerien kykyyn vastustaa lääkkeinä käytettyjä antibiootteja.
Sessiossa pohditaan uusimman tutkimustiedon ja tulevaisuusskenaarioiden kautta, millaiseksi mikrobien ohjaama maailma on muuttumassa – ja olemmeko siihen valmiita.
Alustukset
Puheenjohtaja: Professori Anna-Liisa Laine (Helsingin yliopisto)
Mikrobien muuttuva maailma: mitä tiedämme ja mitä emme?
Professori Anna-Liisa Laine (Helsingin yliopisto)
Mikrobiyhteisöjen evoluutio muuttuvassa maailmassa
Professori Teppo Hiltunen (Turun yliopisto)
Miten metsien hakkuut vaikuttavat mustikan tauteihin?
Väitöskirjatutkija Sara Leino (Helsingin yliopisto)
Mikrobien rooli arktisissa ekosysteemeissä
Tutkimusprofessori Jenni Hultman (Luonnonvarakeskus)