Rahapelaaminen on arkista toimintaa, johon liittyy suuria rahavirtoja, poliittisia ja moraalisia ristiriitoja sekä kulttuurisia käytäntöjä. Rahapelimarkkinat Euroopassa ja muualla maailmassa ovat internetin aikakaudella yhä laajemmat ja monipuolisemmat, ja kilpailu on kovaa. Näkemykset rahapelitoiminnan tarkoituksesta, tarvittavasta sääntelystä ja näiden oikeutuksesta ovat tärkeitä poliittisia kysymyksiä myös Suomessa, jossa arpajaislakia uudistettiin 2010-luvun alussa. Rahapelaamista koskevat lainsäädännön ja asenneympäristön muutokset eivät ole uusia, vaan rahasta on pelattu ja pelaamista on säännelty jo antiikin Roomassa. Suomen käytäntöihin on vaikuttanut erityisesti Ruotsi, jossa valtio ja muut toimijat suitsivat rahapelaamista jo keskiajalla. Rahapelaamisen, yhteiskunnan ja kulttuurin suhteesta tiedetään nykyisin yhä enemmän, koska rahapelaamisen tutkimus on laajentunut 2000-luvulla sekä Suomessa että muissa maissa. Tämä kehitys on tuottanut uusia kekseliäitä näkökulmia, jotka laajentavat tavanomaisia näkemyksiä rahapelaamisesta viihteenä, ongelmana tai yhteisten palvelujen rahoittajana.

Puheenjohtaja: professori Olli Alho

Professori Mia Korpiola (Turun yliopisto): Normeja nopanheitosta – rahapelaamisen oikeushistoriaa entisajan Ruotsista

Professori Pauliina Raento (Helsingin yliopisto): Rahapelaaminen, yhteiskunta ja kulttuuri Suomessa

Filosofian tohtori Jussi Palomäki (Helsingin yliopisto): Pokeri tieteen apuvälineenä