Monet suomalaiset muistavat takavuosien lentävän lauseen ”on lottovoitto syntyä Suomeen”. Se kuvasi suomalaisten uskoa hyvinvointivaltioon, myönteiseen talouskehitykseen ja kansalaisten mahdollisuuksiin elää kotimaassaan hyvää ja turvallista elämää.

Väittämä kyseenalaistettiin viimeistään 1990-luvun lamassa. Hyvinvointivaltion rapautuminen, tuloerojen kasvu ja epävarmuus Suomen talouden tulevaisuudesta herättävät huolta suomalaisten keskuudessa. 2000-luvun kouluampumiset kertovat toisenlaisesta Suomesta, kuin mitä lottovoittovertaus kuvastaa.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuitenkin lukeutuu edelleen maailman vauraimpien maiden joukkoon. Tuloerot ovat muihin verrattuna pienet ja julkisen sektorin vastuulla on merkittävä osa kansalaisten hyvinvoinnista ja perusturvasta. Vertailuissa korostuvat koulutusjärjestelmän laatu, ihmisten yleinen tyytyväisyys elämäänsä, keskinäinen luottamus sekä vähäinen korruptio. Talouselämän uudistumiskyky on ollut viime vuosikymmenet vahva.

Tieteen päivien sessiossa ”On lottovoitto syntyä Suomeen – vai onko?” lottovoittovertaus saa päivityksen. Kolmen asiantuntijan esityksissä tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan tilaa ja tulevaisuutta.

Puheenjohtaja: tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma (Helsingin yliopisto)

Yliopistonlehtori Leena Malkki (Helsingin yliopisto): Suomi – maailman turvallisin maa?

Professori Anne Birgitta Pessi (Helsingin yliopisto): Suomalaisten arvot, solidaarisuus ja hyvinvointi

Professori Juho Saari (Itä-Suomen yliopisto): Muukalaiset keskuudessamme – huono-osaisuus maailman parhaassa maassa