Fysiikan epäonnistumisia ja niiden seurauksia

Paikka: 
Tapahtumia muualla
Tapahtumia muualla lokaatio: 
Porthania PI, Yliopistonkatu 3
Päivä: 
Friday 11.1.
Aika: 
15.30 to 17.30

Kylmäfuusiosta Schön-skandaaliin

Puheenjohtaja: akatemiaprofessori Päivi Törmä (Aalto-yliopisto). Professori Filip Tuomisto (Aalto-yliopisto): Kylmäfuusio: hölmöilyä vai valehtelua? Dosentti Veikko Linko (Aalto-yliopisto): Schön-skandaali.

Aurinko tuottaa energiansa fuusioreaktioissa, jotka vaativat kymmenien miljoonien asteiden lämpötilan. Kolmekymmentä vuotta sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan fuusioreaktion voisi toteuttaa jopa huoneenlämpöä matalammassa lämpötilassa. Tämä olisi mullistanut maailman energiatuotannon. Professori Filip Tuomisto paljastaa, miten tulos osoitettiin virheelliseksi.

Dosentti Veikko Linko kertoo, miten 2000-luvun alussa saksalainen molekyylielektroniikan tutkija Jan Schön tehtaili joukoittain huippujulkaisuja. Schönistä povattiin jo seuraavaa nobelistia, mutta kyseessä olikin kylmäverinen tieteellinen huijaus. Tiede korjaa itse itseään; petkutus ei ehtinyt jatkua kovin pitkään.

 

Auringon ymmärtämisestä Einsteinin kumoamiseen

Puheenjohtaja: professori Kari Enqvist (Helsingin yliopisto). Apulaisprofessori Emilia Kilpua (Helsingin yliopisto): Loistavan Auringon arvoitus. Professori Kari Enqvist (Helsingin yliopisto): Valoa nopeammat neutriinot.

Apulaisprofessori Emilia Kilpua kertoo, että 1800-luvulla fyysikot laskivat Auringon iäksi vain muutama kymmenen miljoonaa vuotta. Tämä oli kuitenkin ristiriidassa geologien ja biologien tulosten kanssa, joiden mukaan maapallo on paljon vanhempi. Tarvittiin harppaus Einsteinin suhteellisuusteoriaan ja kvanttifysiikkaan ennen kuin liian nuoren Auringon mysteeri selvisi.

Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan valon nopeus on suurin mahdollinen signaalinopeus. Vuonna 2011 Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa tuotettiin neutriinosuihkuja, joiden mitattiin lentävän valoa nopeammin. Lehdistö hehkutti jo Einsteinin teorioiden kumoamista, mutta fyysikot olivat epäileväisempiä. Professori Kari Enqvist selittää, missä virhe tällä kertaa piili.