Tiedepäivien järjestäminen on maailmalla yleinen ja suosittu tapa kertoa tieteestä sekä suurelle yleisölle että tiedeyhteisölle eri tieteenalojen rajat ylittäen. Tiedetapahtumat tarjoavat suurelle yleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden kommentoida, reagoida ja keskustella.
Erotuksena moniin vastaaviin ulkomaisiin tapahtumiin, on osallistuminen suomalaisille Tieteen päiville maksutonta. Kyse on pitkät perinteet omaavasta suomalaisesta kansanvalistuksesta. Suomalaiset Tieteen päivät on ohjelman monipuolisuudessa ja monialaisuudessa kansainvälisesti vertaillen erittäin runsas tapahtuma.
Suurelle yleisölle suunnattuja laaja-alaisia tiedetapahtumia järjestetään Euroopassa yli 30 maassa. Suurin osa tapahtumista on käynnistetty viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tapahtumajärjestäjän luonne määrittää usein festivaalin tavoitteen. Kaupunkiviranomaiset haluavat muuttaa tai lisätä kaupungin kuvaa ja arvostusta. Yliopistot haluavat saada lisää opiskelijoita, esitellä saavutuksiaan ja houkutella tukijoita tieteelle. Museot saattavat hakea uusia vierailijoita järjestämällä tiedetapahtumia.
Tiedetapahtumissa tiedettä ei vain esitetä kiinnostusta herättävänä asiana, vaan tarkoitus on päästä vuorovaikutukseen tieteentekijöiden ja yleisön välillä. Tutkimuksella on tulostensa lisäksi eettisiä, poliittisia, taloudellisia, kasvatuksellisia ja ekologisia ulottuvuuksia. Organisaatioiden tavoitteet vaihtelevat hyvin paljon myös itse esitysten suhteen, kuinka paljon niitä halutaan etukäteen ohjata tai ohjeistaa. Ajatuksena on ”viedä tiede ihmisten luo”: esitysten paikat vaihtelevat ostokeskuksista rautatieasemiin.
Suomalaiset Tieteen päivät on yksi vanhimmista eurooppalaisista säännöllisistä tiedetapahtumista. Tieteen päivät aloitettiin tammikuussa 1977. Ne ovat 1990-luvun puolivälistä lähtien järjestetty joka toinen vuosi. Vuoden 2009 Tieteenpäivät olivat kahdennettoista. Yleisöä päivien eri tilaisuudet ovat keränneet viime vuosina noin 15 000.
