Historia

Suomalaisten Tieteen päivien historia alkaa 1920-luvulta, jolloin yksittäisiä Tieteen päiviä pidettiin nimellä Tutkijainkokous. Tieteen päivät -nimellä tapahtuma on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1954. Säännöllisesti järjestettävien Tieteen päivien historia alkaa kuitenkin tammikuusta 1977, joten tulevana vuonna 2017 Tieteen päivät täyttää pyöreät 40 vuotta.

Aloitteen säännöllisesti järjestettävistä Tieteen päivistä teki Kustaa Vilkuna Suomalaisen Tiedeakatemian kokouksessa vuonna 1974. Hän perusteli esitystään tänäkin päivänä ajankohtaisilla tiedepoliittisilla syillä – tutkijoiden ääni ja tutkimustulokset tuli saada kuuluviin yhteiskunnassa. Ensimmäisiä Tieteen päiviä valmistelevaan neuvottelukuntaan valittiin edustajia eri tiedeakatemioista. Ulkopuoliseksi rahoittajaksi tapahtumalle tuli Suomen Kulttuurirahasto (SKR).


Kuva: Jari Loisa, Tieteen päivät 

Tieteen päivät järjestettiin aluksi joka viides vuosi ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. 1980-luvun lopulla Tieteellisten seurain valtuuskunnan työpanosta Tieteen päivillä lisättiin ja tapahtuman järjestelyjen keskeiseksi hahmoksi nousi TSV:n tiedotuspäällikkö Jan Rydman. Hänen aloitteestaan Tieteen päiviä ryhdyttiin järjestämään joka toinen vuosi. Vuodesta 2009 Tieteen päivien pääsihteerinä on toiminut Ilari Hetemäki, jonka aikana tapahtuma on laajentunut muualle Suomeen. 

Tiedepäivien järjestäminen on maailmalla yleinen ja suosittu tapa kertoa tieteestä sekä suurelle yleisölle että tiedeyhteisölle tieteenalojen rajat ylittäen. Toisin kuin moniin vastaaviin ulkomaalaisiin tapahtumiin, on osallistuminen suomalaisille Tieteen päiville maksutonta. Suurelle yleisölle suunnattuja laaja-alaisia tiedetapahtumia järjestetään Euroopassa yli 30 maassa. Suurin osa tapahtumista on järjestetty ensimmäisen kerran viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suomalaiset Tieteen päivät on yksi vanhimmista eurooppalaisista säännöllisistä tiedetapahtumista. Viime vuosina Tieteen päivät on tavoittanut parhaimmillaan yli 15 000 ihmistä.

Tieteen päivien pääteemat vuodesta 1977

Kulloisenkin ohjelmatoimikunnan puheenjohtajan nimi löytyy suluissa teeman perästä.

1977: Suomen tieteen ulottuvuuksia (professori Pertti Pesonen)

1982: Ei varsinaista yleisteemaa; pääteemoina tieteentraditiot, Suomen asema autonomian aikana, pohjoisten alueiden tutkimus, elin- ja geenisiirrot (akateemikko Olli Lehto)

1987: Yleisteemana Isaac Newtonin Principia-teos ja siitä lähteneet tieteelliset ja aatehistorialliset kehityslinjat (professori Raimo Lehti)

1992: Ihmisen ja tieteen uudet maailmat; taustalla Kolumbuksen Amerikan ”löytämisen” 500-vuotisjuhla (professori Raimo Lehti)

1995: Tutkimuksen etulinjassa; suomalainen kansainvälinen huippututkimus (kansleri Lauri Saxén)

1997: Maailmankuvaa etsimässä – På jakt efter en världsbild (professori Ilkka Niiniluoto)

1999: Matkalla tulevaisuuteen – Forskning och framtid (professori Ilkka Niiniluoto)

2001: Tiede ja elämä – Vetenskapen och livet (professori Carl G. Gamberg)

2003: Tiede ja muutos – aaveet ja haaveet; Vetenskap i förändring –  visioner och missioner (akatemiaprofessori Risto Näätänen)

2005: Suhteellista? – Relativt? (kansleri Risto Ihamuotila)

2007: Rajalla – Invid gränser (kansleri Kari Raivio)

2009: Evoluutio – Evolution (kansleri Ilkka Niiniluoto)

2011: Arjen arvoitus – Vardagens under (akatemiaprofessori Ilkka Hanski)

2013: Kriisi – uhka ja alku; Kriser – hot och begynnelser (professori Pirjo Ståhle)

2015: Sattuma – Slumpen (professori Ari Sihvola)

2017: Vapauden rajat – Frihetens gränser (johtaja Teija Tiilikainen)