Mitä yhteistä on alkuräjähdyksellä, dna:lla, hapella ja painovoimalla? Entä rokotuksella, Kolumbuksen retkillä, antibiooteilla ja nailonilla? Niiden kaikkien keksimisen takana on serendipisyys eli kyky tehdä onnekkaita ja odottamattomia keksintöjä ja löytöjä sattumalta. Merkittävät tieteelliset läpimurrot ja keksinnöt eivät koskaan ole pelkästään sattumia. Silti lukuisiin oivalluksiin liittyy kosolti onnekkuutta. Useimmat niistä tutkijoista, jotka ovat hyötyneet serendipisyydestä, eivät kiellä olleensa onnekkaita. Sen sijaan että he vähättelisivät sattuman osuutta keksinnössään tai löydössään, he yleensä kuvailevat sitä innokkaasti. He ovat ymmärtäneet, että serendipisyys ei vähennä sitä tunnustusta, jonka he keksinnön tekemisestä ovat saaneet. Ellei tutkijalla ole perusteellista ja laajaa tietämystä tutkittavasta asiasta, sattuman tuomaa uutta näkökulmaa on vaikea omaksua. Näkökulman vaihtuminen ja aktiivinen vaihtaminen luovat edelleen uutta monilla aloilla insinööritieteistä filosofiaan.

Puheenjohtaja: professori Hannu Salmi (Helsingin yliopisto)

Professori Leena Salmi (Turun yliopisto): Serenpidisyys – tieteellinen ilmiö termin takana

Professori Hannu Salmi (Helsingin yliopisto): Onnekkaiden oivallusten historiaa

Toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Ville Hevonkorpi (Primoceler Oy): Maailmanpatentti. Miten pälkähti päähän hitsata lasia?

Lääketieteen tohtori Antti Mattila: Näkökulman vaihtuminen ja vaihtaminen