Kansalaistottelemattomuuden historia

Paikka: 
Luentosali 13, Helsingin yliopiston päärakennus
Päivä: 
Sunnuntai 15.1.
Aika: 
13.00 - 15.00

Puheenjohtaja: yliopistonlehtori Risto Marjomaa (Helsingin yliopisto)

Yliopistonlehtori Risto Marjomaa (Helsingin yliopisto): Tottelemattomia kansalaisia – kansalaistottelemattomuuden lyhyt historia

Dosentti Samu Nyström (Helsingin yliopisto): Jean Bolt, Arvid Järnefelt ja voimellakoiden toimikunnat – pääkaupungin kaksoisvallan haastajat kesällä 1917

Dosentti Marko Tikka (Tampereen yliopisto): Valkoisesta voitosta valkoiseen vihaan – Rafael Haarla, vapaussodan rintamamiehet ja kesken jäänyt vallankumous Tampereella

Haluttomuus totella vallanpitäjiä on itsessään varmasti yhtä vanha ilmiö kuin hierarkkiset valtarakennelmatkin. Oikeus määrätä sisältää jo itsessään ajatuksen pakottamisesta tottelemaan. Valta on pakottamista.

Kansalaistottelemattomuuden käsite on puolestaan varsin uusi ja rajaus tiukempi. Sen tavoitteet ovat yhteiskunnallisia, eivät yksityisiä, ja haastavat osaltaan vallanpitäjän periaatteellisen oikeuden määrätä yhteisistä asioista. Kansalaisyhteiskunnan voima perustuu yhteisön laajaan tukeen, jonka saavuttamista on 1800-luvulta lähtien helpottanut riippumattoman tiedonvälityksen kasvava merkitys.

Yhteiskuntarauhan takaajana valtio on kuitenkin säilyttänyt oikeutensa väkivallan monopoliin, jonka kiertämiseen on toisinaan pyritty passiivisen tottelemattomuuden keinoin. Kansalaistottelemattomuuden tulokset ovat silti jääneet vaihteleviksi ja selkeät voitot harvinaisiksi.